Olen nelikymppinen suomalainen mies: perheenisä, laulaja ja multi-instrumentalisti. Kuulostaa kliseiseltä, kun sanon, etten valinnut tietäni, vaan se valitsi minut. Ihan syytön en asioiden nykytilaan kuitenkaan ole.

Espan lavan backstagella
Olen sanoittaja ja säveltäjä, siis lauluntekijä. Lapsena en juuri osoittanut musikaalisuuden merkkejä, vaikka pianotuolilla olen 7-vuotiaasta saakka istunutkin. Koulussa kaverit nauroivat, kun luokan edessä mölisin laulukokeen pakolliset kappaleet. Vielä 14-vuotiaanakin, jolloin olin jo soittanut 5 vuotta trumpettia, laulanut lapsikuorossa sekä opetellut soittamaan bassoa ja kitaraa, säveltapailun opettajani totesi tentin jälkeen: “Toivottavasti, Pekka, sinun ei tarvitse koskaan ammatiksesi laulaa…” Loistava pedagoginen siirto: haasta oppilaasi! Suomi on täynnä lannistettuja laulajia.
Laulaja minusta kuitenkin tuli. Ensimmäisellä laulutunnillani kävin lähes kolmekymppisenä, kun olin pyrkimässä Sibelius-Akatemiaan vuonna 1997. Ihmeitä nuo tekivät, laulunopettajat. Valmistuin musiikin maisteriksi kolmessa vuodessa ja sen jälkeen jatkoin kuoronjohdon opintojani. Kuoroja olenkin jo johtanut lähes kolmekymmentä vuotta. 2000-luvun puolessa välissä innostuin pop- ja jazz-laulun pedagogiikasta, jota opiskelin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa.
Ensimmäisen kerran toimin kanttorina syntymäpitäjäni Tohmajärven kirkossa 14-vuotiaana. Nykyään toimin kirkkomuusikkona Joensuun seurakunnassa. Virkani ohessa esiinnyn laulajana, kuoronjohtajana ja soittajana.
Muusikon tie on ollut rikas ja monipolvinen. Olen oppinut ja opettanut Senegalissa paikallisten kirkkomuusikoiden kursseilla, johtanut Joensuun kaupunginorkesteria, esiintynyt basistina Emma Salokosken ja Severi Pyysalon kanssa, luotsannut kamarikuoroani konserteissa ympäri Eurooppaa, laulanut Ilkka Alangon ja Jonna Tervomaan taustalla, leikittänyt lapsikuorojani, pyörittänyt musiikkistudiota, säveltänyt musiikin lähes 200 mainoselokuvaan ja soittanut trumpettia Urho Kekkoselle. Niin, ja Mauno Koivistolle…
Hetkittäin tie on ollut kevyt, jopa mieluisa. Hetkittäin olen taistellut vastaan. Aina on tullut kuitenkin kiivettyä seuraavalle mäelle katsomaan, millaiset maisemat sieltä avautuvat. Näitä näköaloja tahdon kanssanne katsella yhdessä.